Facebookin vaihtoehtoja sosiaalisessa mediassa

Aamulehdestä huomasin tänä aamuna taas yhden uutisen sosiaalisesta mediasta. Pöhinää-blogissa Jarkko Vesa on luonnehtinut Facebookia sosiaaliseksi roskalavaksi. Niinpä Aamulehden artikkelissa sitten käsitellään Facebookia (kuulemma maailman neljänneksi suosituin sivusto) ja sen vaihtoehtoja, joista Twitter lienee tällä hetkellä suosituin. Muita mainittuja Xiha Life, Qaiku, Netlog, Dopplr, Enca, Everyplay ja Liidit.fi.

Paljon vaihtoehtoja, mutta kuka ehtii kaikkiin liittymään ja niitä seuraamaan? Minä en ainakaan tällä hetkellä. Joskus olisi hyvä olla poissakin koneen äärestä :-).

Keskustelua sosiaalisesta mediasta

Katsoin eilisiltana TV1:ltä keskusteluohjelma Voimalan sosiaalista mediaa käsittelevän jakson Onko Twitter-tilisi kunnossa? Ohjelma oli mielenkiintoinen. Onko Facebook jo out ja kestääkö sen suosio enää paria vuotta kauempaa? Ilmeneekö siinä huomionkipeä kilpailukulttuuri? Unohtuuko käsillä tekemisen taito ja anti innovaatioille koneiden kanssa toimiessa? Ja niin edelleen. Kirjavinkkinä esiteltiin Nettielämää-teos (pitäisiköhän tilata se kirjastoon? :-). Ohjelman voi katsoa Yle Areenassa osoitteessa http://areena.yle.fi/toista?id=2238637

Toimialapäivä Olkiluodossa ja Vuojoella

Tänään oli SAMKin sosiaali- ja terveysalan henkilöstön toimialapäivä. Tutustumiskohteinamme olivat Olkiluodon ydinvoimalaitos ja Vuojoen Kartano. Aamupäivä vierähti nopeasti Olkiluodossa, jossa saimme kuulla työturvallisuudesta, ympäristöasioista ja työmaapapin terveiset. Työturvallisuusosiossa vakuutettiin, että Olkiluoto 3 kestää vaikkapa lentokoneen törmäyksen. Läheskään kaikkia esityksessä mainittuja teknisiä juttuja en ymmärtänyt, mutta mieleeni vain juolahti, että yhteiskuntamme on nykyisin todella riippuvainen sähköstä. Jäi askarruttamaan, että mahtaisiko Olkiluotokaan kovin hyvin kestää sähkömagneettista pulssia. En kuitenkaan kehdannut kysyä...

Sitten pääsimme lyhyelle kiertoajelulle alueella ja tutustuimme voimalaitosjäteluolaan, joka sijaitsee 60 metrin syvyydessä. Kulkeminen alaspäin sujui painovoiman ansiosta joutuisasti, mutta ylös pääsimme onneksi hissillä ;-). Siilohallissa oli oma "arominsa", kun jätteet ovat kuulemma alkaneet mädäntyä (yök). Mielenkiintoinen kokemus, mutta täytyy sanoa, että mieluummin viihdyn maan pinnalla kuin maan alla.

Jäteluolavierailun jälkeen oli lounasaika, ja maittavan lounaan nautimme Vuojoen Kartanon kauniissa tiloissa ja maisemissa. Lounaan jälkeen oli vielä mahdollisuus tutustua kartanoon. Työkaverin kyydissä ehdin työpaikalle takaisin aiemmin kuin luulinkaan ja pääsin mm. kirjoittamaan tämän blogitekstin.